keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

William S. Burroughs: Nisti


En osaa sanoa, mikä minuun meni, kun lainasin kirjastosta William S. Burroughsin Nistin. Huumehörhökirjallisuus ei ole tippaakaan minun juttuni ja Nisti-niminen kirja on näin ollen hyvin kaukana siitä, mitä mieluiten luen. Jostakin syystä kuitenkin nappasin kirjan mukaan (kuten myös Hämyn, jonka aion lukea huomisella junaminimaratonilla).

Nisti oli kuitenkin jollakin tavalla hyvin erilainen huumehörhökirja kuin aiemmin lukemani kirjat. Se oli raadollisen rehellinen, ei tippaakaan ihannoiva tai humoristiseen otteeseen pyrkivä. Nistin minäkertoja kertoo rehellisesti ja avoimesti omasta huumehistoriastaan, ensimmäisistä kerroista, siitä kun huomaa olevansa riippuvainen, siitä kun hakeutuu hoitoon, luulee päässen jo kamasta irti ja siitä, miten kierteeseen on taas hyvin helppo upota.

Raadollisuuden, joka sisältää niin pelottavat hallusiaatiot kuin kammottavat vierotusoireetkin, vuoksi kirja kuuluukin enemmän valistaviin ja "hyi, ei koskaan" -tyylisiin kirjoihin kuin "siistiä"-kirjoihin. Ja tottahan toki tässäkin kirjassa on otettava huomioon se, että kirja on ilmestynyt niinkin varhain kuin vuonna 1953. Tuohon aikaan sen sisältö on ollut varmasti shokeeraava.

Vaikka yllätyinkin kirjasta positiivisesti, se ei silti poista sitä tosiseikkaa, että romaani oli yksinkertaisesti 188-sivuinen kertomus siitä, mitä huumeet tekevät ihmiselle ja mitä ihminen on valmis tekemään huumeiden eteen. Ei siis enempää ja vähempää kuin sataprosenttinen huumehörhökirja, jollaisia tuntuu 1001-listallakin olevan yllättävän paljon

Kirjailija: William S. Burroughs
Luettu kirja: Nisti (suom. Jaakko Yli-Juonikas)
Alkuperäinen kirja: Junkie
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1953
Sivumäärä: 188
Arvostelu: ★★

2 kommenttia:

  1. Kertoo paljon lukijan henkisestä iästä kun luokittelee ihmiset hörhöiksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä paljon henkisestä iästä kertoo se, kun jättää kommentin lähes viisi vuotta vanhaan tekstiin anonyyminä ja lisää perään silmäniskuhymiön. ;) Jos lukisit enemmän tekstejäni, huomaisit kenties myös niissä toistuvan liioittelun ja ironian. Oikein mukavaa talven jatkoa sinulle!

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!